17.6.07

Käsitysaika

Ajan yksiköillä on vastineensa ihmisen mielessä ja ne pitäisi asettaa kohdakkain. Kuin käsittelisi suurta pöytää jossa on kytköksiä ja liitoksia. Jokainen viikko on ulvahduksen veroinen. Miten liukuvasti se meni. Se meni kaarevasti alta. Kosketin yhdellä kirjaimella yhtä kirjaintasi ja oli se hyvä niin, en ole kiittämätön. Lehtevät puut ja
En unohda. Suru luottamuksen vakaajaksi ja sitten luottamus vakaamaan pientä venettä, suru voi sitten olla sen nimi tai yhden köysivyyhdin nimi siinä, sillä näköala on suuri pienestä veneestä. Takila ja aika. Vinssi ja aika. Ajatukset joita toivottavasti en unohda. Tai jotka eivät putoa ruumiista. Vyyhti ja luottamus. Keinuvat vedet ja

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Moi Kau.
Piti jo aiemmin sanomani, että monet viimeaikaiset tekstyeet ovat munsta kauniita ja liikauttavia. Sekin että suru voi sitten olla sen veneen nimi tai köysivyyhden, miten ihmeellinen ajatus.

Pauliina Haasjoki kirjoitti...

Kiitos sepä mukava kuulla. Eger on unkariksi hiiri!

Anonyymi kirjoitti...

Jebu jee, tuota en tietänytkään. Ja mulla on niinikään ihan oma nimikkopaikka (maakunta?) ja -viini!

(Eli aika moni asia voi olla hiiren, minun, maakunnan, viinin, veneen tai sen köysivyyhden nimi.)